Kristuksen uskollinen palvelija
Hiljan päättyneessä kirkolliskokouksessa isä Heikki Huttunen totesi, että kirkossamme ei nyt tarvita minkäänlaisia halkeamia. Kommentti on aiheellinen sillä myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon yritetään tuoda ulkopuolelta hajaannusta. Hajottamisyritykset saattavat tehota ihmisiin, jotka eivät tunne kirkon elämää riittävästi.
Kirkolliskokouksessa päätettiin myös kirkkokalenterista. Se on asia, jota ei pidä mystifioida. Pelastuksemme ja ylipäätään Jumala-suhteemme riippuu aivan muista asioista, kuin siitä mitä kalenteria käytämme. Suomalaisten ortodoksien piirissä leviää myös opetusta, jonka mukaan itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon – siis sen, jonka oma patriarkaattimme on tunnustanut – piispat eivät ole oikein vihittyjä ja ovat oikeastaan maallikoita. Väite on perusteeton ja sen levittäjien tarkoitus on ainoastaan hajottaa kirkkoamme sisältä päin.
On ilmeistä, että olemme jonkinasteisen nettioperaation kohteina. On surullista, että nuorillekin on mm. TikTokin kautta tarjolla paljon roskaa ortodoksisen kirkon opetukseksi verhoiltuna. Ukrainan viholliset, ei ainoastaan Venäjällä vaan muuallakin, ovat lähteneet liikkeelle aiheuttaakseen hämmennystä. He tahtovat lopettaa kaiken aineellisen, henkisen ja hengellisen tuen Ukrainalle ja itsenäiselle Ukrainan ortodoksiselle kirkolle, joka toimii metropoliitta Epifanioksen johdolla vailla mitään yhteyttä Venäjän kirkkoon.
Väärän opetuksen ja ilkeiden huhujen keskellä meidän tulee pysyä yhtenäisinä. Suomen ortodoksinen kirkko on kulkenut historiansa aikana läpi monien koettelemusten. Kirkkona emme samaistu venäläiseen emmekä kreikkalaiseen identiteettiin. Olemme ensisijaisesti ortodokseja: meille Kristus on tie, totuus ja elämä. Yhteytemme Häneen edellyttää ehdotonta rehellisyyttä. Siihen ei voi kuulua tunnustautumista minkään tämän maailman auktoriteetin alle. Uskomme, toivomme ja rakkautemme on pyhässä Kolminaisuudessa; Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä.
Array