Yö on vaikea aika. Moni meistä valvoo yöllä pitkänkin ajan. Joillekin koko elämä näyttäytyy yönä tai ainakin hämäryytenä. Oma tai läheisen sairaus voi ahdistaa. Joku taas on kokenut kotiseurakuntansa tai koko kirkon tilan masentavaksi. Rationaalinen selitys lääkäriltä, psykologilta, kirkon hallinnon suunnittelijoilta on yksi asia, subjektiivinen kokemus toinen. Yön pimeydessä tilasto ei lohduta ketään.
Yleisesti on neuvottu lukemaan Jeesuksen rukousta yöllä valvoessa. Hyvä niin. Toinen mahdollisuus on rukoilla hengessä yhdessä muiden yössä valvovien ja rukoilevien kanssa. Aamupalveluksen nk. papin rukouksien merkillepantava piirre on me-muoto ja syvä yhteenkuuluvuus muiden yöllä rukoilevien, valvovien ja kiitosta veisaavien kanssa. Ja ”muista Herra niitä, jotka yön kuluessa Sinua avuksensa huutavat”. Jopa enkelit rukoilevat tuossa yön rukouspiirissä: ”Sinua ylistävät kaikki taivasten voimat ja Sinulle mekin kunniaa kannamme…”
Mainitut aamupalveluksen rukoukset löytyvät Orologionista ja vanhasta Rukous- ja hartauskirjasta. Ne ovat tarkoitetut kaikille, ei pelkästään papeille. Niiden hengen mukaista on kantaa esirukouksia yöllä, jos sattuu valvottamaan. Näin fokus kääntyy itsestä Jumalaan ja lähimmäisiin. Erityisesti sairastavien ja kärsivien nimilista on hyvä pitää yöpöydällä ja kantaa heidät rukouksessa Jumalan eteen pimeyden keskeltä.
Näin löytyy valo pimeyteen, masennukseen ja ahdistukseen. Ja vielä samoista aamupalveluksen ihanista rukouksista:
”Poista sydämistämme kaikki pimeys. Anna meille vanhurskauden auringon paistetta.”
Array