Uusi Vuosi 2022
Edessämme on uusi alku ja mahdollisuus ”tehdä lupauksia ja täyttää ne Herralle, Jumalallemme”. On aika tehdä parannus eli katua taakse jäänyttä ja ryhdistäytyä tulevan edessä.
Katuessamme saatamme juuttua vääriin asioihin. Hengellinen elämämme ehkä kallistuu kirjanoppineiden suuntaan, joita Jeesus arvosteli tiukasta pitäytymisestä vain ulkoisiin sääntöihin. Joskus meitä ortodokseja vaivaa sama asia: koemme syyllisyyttä siitä, että emme ole lukeneet näitä rukouksia tarkoin alusta loppuun tai paaston aikana syömämme pulla ei ollutkaan veteen leivottu tai seisoin kirkossa väärällä puolella ja en tehnyt ristinmerkkiä oikeassa kohdassa. Oikea katumus ei ole niinkään syyllisyyden tuntoa kuin surua asiain tilasta.
Mielen muutoksessa ja parannuksen teossa kysymys kuuluu haluanko todella rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiäni? Pyrinkö oikeasti toteuttamaan Jumalan tahdon? Katsonko ylös kohti Kristusta vai alas kohti omia syntejäni? Olenko minä pappina edistämässä ihmisten pelastusta vai omaa uraani? Haenko seurakunnan luottamushenkilönä Kirkon parasta vai onko minulla oma, henkilökohtainen agenda? Onko seurakuntalaisen osani pyyteetöntä Kristuksen seuraamista?
Lopulta palaamme aina siihen, olemmeko ja haluammeko olla elävässä yhteydessä Kristuksen kanssa, ei ulkoisiin sääntöihin tiukasti takertuen vaan Jumalan Pyhässä Hengessä, joka rukouksen sanoin ”heikot vahvistaa ja puutteelliset täydellisiksi tekee”. Rukoilkaamme siis ajatuksen kanssa, osallistukaamme usein pyhästä ehtoollisesta ja käykäämme synnintunnustuksella ainakin suuren paaston aikana.
Menneet sukupolvet ovat kokeneet monet pandemiat, sodat ja luonnonmullistukset. Evakkojunat, vanki- ja työleirit, maanpakolaisuus ovat olleet heidän osansa ja he ovat selvinneet niistä Jumalan kera, Kristuksessa, Pyhän Hengen vahvistamina. Myös me selviämme.
Toisen maailmansodan alla vuonna 1939 Britannian kuningas Yrjö VI luki radiolähetyksessä seuraavan runon:
Niin sanoin miehelle, joka seisoi vuoden veräjällä:
”Anna minulle lyhty, niin että voin astua turvallisesti tuntemattomaan.”
Ja hän vastasi:
”Mene pimeään ja tartu Jumalan käteen. Se on sinulle parempi kuin lamppu ja turvallisempi kuin tuttu tie.”
(”God knows” M.L.Haskins, 1908, suom. Raila Murtola)
Array