Ortodoksiseen kirkkoon tai oikeastaan sen elämään ei pääse sisälle tietämällä mikä on hypakoe ja epigonaatio, ei myöskään osaamalla monta pashareseptiä tai tuntemalla useita pappeja. Uskon mukainen elämä on elämää Kristuksessa. Kirkon jokainen juhla on kutsu täyteen elämään Kristuksessa, ei seuraamaan kirkon toimituksia ehkä ihaillenkin sivusta, vaan nimenomaan kiinni tuohon elämään.
Kun juhlimme Kristuksen syntymää, meille käy kutsu tulla osallisiksi Jumalan ihmiseksi tulemisesta. Jumalan ja ihmisen yhteys on tarkoitettu osaksi meitä. Kristuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa kuljemme kuoleman kautta omaan ylösnousemukseemme. Nämä eivät ole mitään lohduttavia taruja vuosisatojen takaa, vaan tilaisuuksia saattaa oma elämämme yhteen Kristuksen elämän kanssa. Voisimme hyvin puhua Jouluun tai Pääsiäiseen menemisestä, koska näiden ”juhlapyhien viettäminen” kuulostaa kovin valjulta.
Sevettijärvellä juhlitaan nyt Petsamon igumenin, pyhän Johannes Valamolaisen praasniekkaa uudehkossa tsasounassa kylän reunalla. Juhla on täällä 3.-4.6. eli päivää normaalia aiemmin Helluntain takia. Myös pyhä Johannes kutsuu meidät osallisiksi elämään Kristuksessa. Tämänkin pyhän elämässä oli inhimillistä heikkoutta ja epäonnistumisia, mutta Kristus täytti uskollisen palvelijansa elämän rakkaudella ja jumalallisella armolla. Pyhä Johannes Valamolainen viittoilee meitä mukaan juhlaansa, aina uudelleen oman uskomme sisälle, ehtoolliselle, Kristuksen elämään.
Array