Pyhittäjäisä Trifon rukoile Jumalaa meidän puolestamme!
Joulukuun 15. päivä, vain runsas viikko ennen Kristuksen syntymäjuhlaa, on pyhän Trifon Petsamolaisen vuosipäivä. Hän oli Lapin ja Kuolan, ei Karjalan valistaja, vaikka niin valitettavasti kirkoissamme sanotaan. Olisi reilua kolttakansaa kohtaan, että Karjalan valistajien jälkeen sanottaisiin ”ja Lapin valistajan Trifon Petsamolaisen…”.
Pyhittäjäisä Trifon on saanut ”iankaikkisen muiston”, sen mitä muistopalveluksissa ja hautajaisissa vainajalle toivotamme. Vain Jumala voi antaa iankaikkisen muiston ja Hän antaa sen niille, jotka ovat kykeneviä ottamaan sen vastaan. Ilman rakkautta, kärsivällisyyttä, uhrautuvaisuutta ja toisten palvelemista ihminen ei osaa asettua iankaikkiseen muistoon vaan vaipuu iankaikkiseen unohdukseen, loputtomaan lymyämiseen muitten takana. Ja se on itse hankittu ominaisuus, ei Jumalan tuomio.
Joku asettaa toiset hengenvaaraan holtittomalla liikennekäyttäytymisellä. Toinen yrittää tuhota lähimmäisensä elämän maalittamalla tämän somessa. Joku taas varastaa kaiken eteensä sattuvan tai sysää hankalat työt muille ja vaatii itselleen silti parhaat edut. Hän on armoton heikommassa asemassa oleville ja on valmis tuomitsemaan muita jopa kuolemaan. Tällaiset teot ovat itsekkäitä, ne ovat syntejä. Niillä ihminen potkii muita ihmisiä ja Jumalaa pois läheltään. Hänen muistonsa katoaa yhtä nopeasti kuin somepäivitys. Ja kuinka hän voisi odottaa saavansa iankaikkisen elämän siinä rakkauden ja kauneuden maassa, jossa Jumalan valo valaisee. Mutta niin kauan kuin olemme kiinni tässä elämässä, pystymme vielä katumaan ja siihen Jumala meitä kutsuu. Kääntymään kohti epäitsekkyyttä ja uhrautuvaisuutta. Lapin suuri valistaja ja pyhittäjä Trifon toimi juuri niin. Hän jätti entiset synnit taakseen ja alkoi seurata Kristusta. Isämme Trifon pyhittää tänäänkin kolttakansaa ja kaikkia muita häntä kunnioittavia.
Array