Petos paljastuu

7.3.2021

Rauno Pietarinen

 

Paaston puolivälissä, sen kolmantena sunnuntaina kirkon keskellä on totuuden vankin merkki, Herran Risti. Tämä merkki paljastaa petoksen ja sinetöi totuuden.

Jeesus paransi sairaita, herätti kuolleita ja ruokki nälkäisiä. Miksi Hänet sitten halutaan surmata ristillä? Häntä seurattiin vähän matkaa, kun Hänestä oli hyötyä. Enempää ei haluttu. Vapahtajan kohdanneet jatkoivat entistä elämäänsä kuten ennekin, hämärän puolella, vaikka olivat juuri nähneet elämän valon. Jeesus pettyi ja petettiin monta kertaa. Muutamat kuitenkin alkoivat seurata Häntä. Heistä tuli elämän tien kulkijoita, valon lapsia.

Edelleen uskonto hyväksytään kulttuuri-instituutiona, heikkojen avustajana, lasten harrastusten järjestäjänä ja elämän etappien juhlistajana. Uskoa taas pidetään tiedon vastakohtana, kritiikin puutteena ja nykyihmiselle vahingollisena. Siitä puhutaan kuin uskomuksesta tai (harha)luulosta. Pahinta uskossa Jumalaan näyttää olevan sen väite totuuden tuntemisesta.

Miksi risti? Siksi, että Jumalasta pois kääntynyt maailma ei halua totuutta, hyvyyttä ja rakkautta, ellei niistä ole jotakin hyötyä itselle. Hyvyys koetaan häiritsevänä ja naurettavana, jos ei itse tahdo olla hyvä. Totuus on kiusallinen, jos on tottunut valheeseen. Valhe ja vääryys ovat niin yleisiä, että niihin ei edes reagoida. Koko markkinointiteollisuus perustuu osa-totuuksiin, eli valheeseen. Julkiset organisaatiot selittävät valheesta kiinnijäämistä ”yksittäistapauksina”, vaikka kyseessä on maan ja maailman tapa.

Risti osoittaa vale-hyvän pahaksi, vale-ilon suruksi, elämän vale-täyteyden tyhjyydeksi ja vale-valon pimeydeksi. Siksi myös risti tahdotaan pois näkyviltä, julkisuudesta, elämästä, kaulasta. Sen tilalle tarjotaan tyhjiä sanoja, merkityksettömiä ilmaisuja ja loputtomia vinkkejä elämän hallintaan, menestykseen ja onneen; viihdettä, hauskuutta, ajankulua, hupia ja yleistä haahuilua.

Aina on myös heitä, jotka kumartavat Kristuksen ristin edessä. He ovat marttyyreja eli todistajia, jotka kieltäytyvät kumartamasta olematonta jumalaa, tyhjyyttä, valetta ja pimeyttä. Yksi heistä oli pyhä Johannes Sonkajanrantalainen, jonka muistopäivä on huomenna (8.3.) Hän ei liittynyt suureen enemmistöön, joka sujuvasti murtaa totuuden omiin tarpeisiinsa.  Pyhä Johannes ammuttiin Joensuussa vuonna 1918.

 

 

 

Palaa papin palsta -sivulle

Array