Ortodoksisen uskon pidot

21.2.2021

Rauno Pietarinen

Paaston ensimmäinen sunnuntain teema on ortodoksisen uskon voitto ikonien vastustajien väärästä opetuksesta 700- ja 800-luvuilla. Oikean uskon voitto on kuitenkin paljon laajempi asia kuin tuo oppikiista.

Oikean uskon voitto on totuuden voitto. Me uskomme persoonalliseen totuuteen, Jeesukseen Kristukseen. Voiton juhla alkoi, kun Jumala tuli ihmiseksi Kristuksessa. Maailma vastusti ja on aina vastustanut totuutta. Kristus vangittiin ja surmattiin totuuden takia ja Hänen seuraajiansa on vainottu tähän päivään saakka. Oikea, totuutta seuraava usko merkitsee elämää totuudessa. Totuuden sankarit ovat aina nousseet voittajina, usein kidutettuina ja surmattuina, mutta voittajina!

Henkselien paukutteluun ei kuitenkaan ole aihetta. Liian usein kirkon edustajat ovat itse poikenneet totuudesta ja jopa perustelleet toimiaan kirkon traditiolla. Totuus hämärtyy helposti niin hallinnollisissa kuplissa kuin suljetuissa luostariyhteisöissä, joissa osassa muhii mm. salaliittoteorioita. Perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien puolustaminen on totuuden puolustamista, eivätkä kirkkomme ole siinä kovin hyvin onnistuneet ainakaan Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Poikkeuksiakin on. Saadessaan p. Ignatioksen palkinnon Ruotsissa v. 2016, Serbian juuri valittu patriarkka Porfirije puhui ihmisoikeuksista paaluttaen ortodoksista traditiota kauniisti eurooppalaiseen maisemaan.

Oman kirkkomme uskon sankareita ovat totuuden puolesta kilvoitelleet, eläneet ja kuolleet pyhät Johannes Sonkajanrantalainen ja Johannes Valamolainen. Heidän rinnallaan on suuri pilvi todistajia, niitä maailmasodan aikana Karjalasta ja Kuolan niemimaalta pakolaisuuteen pakotettuja, jotka köyhyydessä ja painostuksen alla säilyttivät uskonsa, rakensivat pyhäkköjä ja kastoivat lapsensa ortodokseiksi.

Ortodoksisuuden sunnuntaina kiitämme Jumalaa siitä, että kirkkomme on elossa ja sen ulkoiset olosuhteet ovat paremmat kuin koskaan. Kiitämme uuden sukupolven viisaista ja innokkaista kirkon jäsenistä ja työntekijöistä. Nyt paaston alkuvaiheessa iloitsemme Jumalan ihmiseksi tulemisesta, Kristuksen ylösnousemuksesta ja aiempien sukupolvien sitkeästä vaelluksesta elämään johtavalla tiellä ja huudamme liturgiassa: ”Rakastakaamme toinen toistamme, että yksimielisesti tunnustaisimme Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä”.

Palaa papin palsta -sivulle