Ortodoksinen uskomme sisältää monia piirteitä, joita suomalainen valtakulttuuri pitää vieraina, kenties jopa outoina. Yksi on Neitsyt Mariaan kohdistuva kunnioitus. Tätä on vaikea ymmärtää, kun muistaa, että suomalaisista uskonnollisista juhlista suurimpana pidetään joulua, joka nimenomaan paljastaa Neitsyt Marian merkityksen.
Jokainen sunnuntai on pääsiäisen, ylösnousemuksen juhla, joten emme voi mitenkään unohtaa Kristuksen ylösnousemuksen merkitystä. Kuinka paljon enemmän meitä muistutetaan Jumalan ihmiseksi tulemisesta eli joulusta. Päivittäisissä ja juhlien jumalanpalveluksissa kaikki vaihtuvien veisujen sarjat päättyvät Marialle osoitettuihin hymneihin, joissa viitataan Kristuksen syntymään. Niinpä kaikissa jumalanpalveluksissamme on sisäänrakennettuna joululauluja! Kuinka hienosti liturginen järjestys viittaa jouluun kaikkina vuodenaikoina.
Joulun tarinassa Maria on keskeinen henkilö, joka viittaa aina poikaansa. Kirkkomme opetus Mariasta liittyy poikkeuksetta opetukseen Kristuksesta. Oleellista on se, että Jumala tuli ihmiseksi, valo alkoi loistaa pimeydessä ja elämä tuli kuoleman varjon maahan.
Elämä vailla merkitystä on pimeyttä. Olemassaolo ilman iloa ja rakkautta on tyhjää. Jumalan syntyminen maailmaan, Hänen läsnäolonsa keskuudessamme oli varsinainen ”game changer”, joka muutti kaiken. Enää ei tarvitse tuntea elämäänsä tarpeettomaksi tai tyhjäksi. Täyteys on tullut luoksemme. Nyt on tähti, jota seurata tietäjien tavoin. Kaikki voi loksahtaa kohdalleen minunkin elämässäni, koska ”lapsi on syntynyt maailmaan” ja antanut meille lahjaksi merkityksen, rakkauden, yhteyden, ilon ja vapauden valon.
Maria katsoo kaikkea hiljaa ihmetellen. Meille tutuimmassa ikonissa Kristus on äitinsä sylissä. Niin lähellä ihminen, Maria, on Jumalaa. Niin lähellä mekin olemme Jumalaa nyt jouluna ja iankaikkisesti!
Array