Lainaa kirjoja – Rovaniemi

31.8.2020

Lapin Ortodoksinen Seurakunta

Tulevan syystalven ajan on mahdollista Rovaniemellä lainata seurakunnasta kotiin luettavaa.

Kirjoja voi lainata kerrallaan max. 2 kpl, laina-aika on 7-14 vrk.

Kirjojen varauksesta, noudosta ja palautuksesta voi sopia Leena Fofonoffin kanssa puhelimitse 040 843 7382 (ti-to klo 9.30-15.30)

Alla luettelo ja lyhyet kuvaukset lainattavista kirjoista.

Hengellinen kirjallisuus

”Sydämen peili vie lukijansa hengellisten isien jalanjäljille. Teos tarjoaa inspiroivan levähdystuokion tämän ajan kiireiselle kulkijalle: se sisältää vuoden kutakin päivää varten mietiskelytekstin, joka ravitsee, puhuttelee ja herättää ajatuksia.”
”Arvostetun ajattelijan ihmisläheistä pohdintaa monista elämämme ydinkysymyksistä; elämän ilosta ja kärsimyksestä, ihmisten keskinäisistä suhteista ja lähimmäisistämme.”
Metropoliitta Johannes oli Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta syksyyn 1987 ja siitä alkaen arkkipiispa syksyyn 2001
”Piispa Aleksin (1941-1984) opetuspuheiden kokoelma Usko, elämän voima, sisältää lähes yhdeksänkymmentä opetuspuhetta vuosilta 1980-1983. Piispa Aleksin saarnat ovat vahvaa hengellistä ravintoa ja ne tuovat lohtua ja toivoa elämään.”
”Pyhä Johannes Kronstadtilainen – elämä ja otteita päiväkirjasta kertoo tämän lähellä omaa aikaamme eläneen papin kilvoittelusta Jumalan tahdon täyttämiseksi”
”Isä Cleopa on yksi harvoista aikamme munkeista, joilla on täydellinen kokemus hengellisestä elämästä. Hän vietti nuoruutensa paimentaen luostarin lampaita. Paimenessa ollessaan hän luki kyltymättä, aina kuin suinkin voi – öin ja päivin. Eikä hän lukenut pelkästään raamattua vaan myös pyhien isien kirjoituksia, joita löysi luostarin kirjastosta. Noviisi omaksui tietämättään sellaisen järkkymättömän viisauden, mitä oppineisuus, tieteelliset tutkielmat ja kriittiset menetelmät eivät olleet turmelleet.”
”Kristillisen kilvoitus- ja luostarielämän klassikko, Johannes Siinailaisen Portaat, on kautta vuosisatojen toiminut eräänlaisena käsikirjana kaikkialla, missä todellista kilvoituselämää on tavoiteltu.”
”Nunna Kristoduli kertoo, miten hänen oma hengellinen tiensä liittyy arkkipiispa Paavaliin, joka tuki nuorta kuopiolaistyttöä tämän käydessä 1960-luvulla vaikeaa taistelua luostarikutsumuksensa puolesta. Luostariin menon jälkeenkin Paavali pysyi nunna Kristodulin isä Arkkipiispana, joka vieraili myös Kreikassa Kristodulin luostarissa. Kirjassa on runsaasti otteita heidän kirjeenvaihdostaan ja kuvauksia heidän keskusteluistaan.”
”Kirkkaus, eheys, ehdottomuus – taipumaton ja silti avosydäminen myötätunto leimaavat näitä Matteuksen evankeliumiin pohjautuvia kirjoituksia. Ne kutsuvat hiljaiseen sydämen tutkiskeluun, rukoukseen, uskoon ja luottamukseen.”
Äiti Tekla on Pohjanmeren rannalla Englannissa sijaitsevan Normanbyn ortodoksiluostarin johtaja

Kirjallisuutta pyhistä

”Monille suomalaisille Pietarin kävijöille, tuttu pyhä, autuas Ksenia kilvoitteli 45 vuotta Kristuksen tähden houkkana Pietarissa. Maallisen elämänsä aikana hän ei tavoitellut onnea vaan kärsi vapaaehtoisesti puutetta ja kesti loukkauksia. Kaiken onnen ja autuuden kaipuunsa hän kohdisti tulevaan ikuiseen elämään. Hänen rukoustensa kautta tapahtuneet lukemattomat ihmeet ovat tehneet hänestä yhden Venäjän rakastetuimmista pyhistä.”
”Kirjassa on kuvattu lyhyesti pyhän Johannes Venäläisen elämänvaiheet sekä joitakin hänen esirukouksiensa kautta viime aikoina tapahtuneita liikuttavia ihmeitä, jotka todistavat Jumalan voimasta ja Pyhien rakkaudesta ihmisiä kohtaan.”
”Liekki lumessa on kertomus Serafim Sarovilaisesta (1759-1833), eräästä Venäjän kirkon rakastetuimmasta luostarikilvoittelijasta.”

Kirjallisuutta luostareista

”Petsamon alue kuului Suomen yhteyteen vain runsaat kaksikymmentä vuotta. Siellä sijainneella Petsamon luostarilla on kuitenkin ollut syvä hengellinen ja sivistyksellinen vaikutus maamme pohjoisosan elämään. Luostarin perustajan, pyhittäjäisä Trifonin muisto on kolttakansan mielessä yhä elävä ja harras. – – – Luostari Jäämeren rannalla on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys Petsamon Pyhän Kolminaisuuden luostarin historiasta.”
”Tässä ainutlaatuisessa dokumentissa luostarin kirjuri Dimitri Andrejevits Anufrijev kertoo Petsamon luostarin uudelleenrakentamisen kaudesta, josta ei aikaisemmin juuri ole ollut tietoa.”
”Laatokan Valamon kaksisataahenkinen munkkiveljestä evakuoitiin talvisodan keskeltä ja he päätyivät Heinävedelle. Miten veljestön asettuminen Papinniemen kartanoon käytännössä tapahtui? Miten ikääntyvä veljestö selvisi hevosvetoisesta maataloudesta kivikkoisilla savolaispelloilla? Millaista oli terveydenhuolto, kun ammattiapu oli kirkonkylällä puolen päivän matkan päässä hevosella kulkien? Tämä kirja perustuu Valamon luostarin arkiston asiakirjoihin.”
”Lintulan luostarin historia – Karjalan kannakselta Etelä-Savoon on ainutlaatuinen kuva- ja tietoteos. Se esittelee laajasti ja monipuolisesti vuonna 1895 perustetun Lintulan Pyhän Kolminaisuuden naisluostarin sotia edeltävän historian, rajan taakse jääneet rakennukset ja rikkaan esineistön. – – – Teoksessa kerrotaan myös sisariston evakkoon siirtymisestä ja Heinäveden Palokkiin asettumisesta sekä siellä vietetyistä vuosista.”
”Simforian palveli koko elämänsä Valamon luostarissa, ensin Laatokalla, sitten Heinävedellä aina kuolemaansa saakka. Simforianin elämäntyössä symboloituu Valamon aseman muuttuminen ensin venäläisestä karjalaiseksi ja viimein suomalaiseksi luostariksi. Hänen vahva uskonsa ja sitkeytensä jättivät jälkeensä perinnön, jonka vaikutukset tuntuvat Valamossa yhä vahvoina.”
”Tämä teos on matka Athosvuoren tuhatvuotiseen luostarivaltakuntaan. Se avaa yhdeksän erilaista näkökulma poliitikosta uskontotieteilijään ja munkista taidehistorioitsijaan, jotka ovat kokeneet tämän ortodoksisen luostarielämän ja bysanttilaisen kulttuurin elävän todellisuuden. – – – Kirjoittajina ovat: Esko Aho, Mikko Oranen, Tuomas Kallonen, Markus Paavola, Heikki Saulamo, Jaakko Olkinuora, Hannu Pöyhönen, Munkkidiakoni Serafim ja Rene Gothoni.”
”Skeemapappismunkki Amvrosi (1812-1891) oli kirkas tähti Optinan luostarivanhuksien joukossa. Rukouskilvoittelun henkistämä sekä sairauksien koettelema vanhus jäi pysyvästi luostarissa kävijöiden mieliin. Hänelle oli suotu myös selvänäköisyyden armolahja. Vanhus Amvrosin elämänvaiheet, hänen keskeinen opetuksensa sekä hengelliset ohjeensa on nyt suomennettu. Kirja antaa lukijalleen mielenkiintoisen ja elävän kuvan luostarielämästä 1800-luvun lopun Venäjällä.”

Muu kirjallisuus:

”Tämän kirjan myötä suomalaisen lukijan ulottuville tuodaan – ensimmäistä kertaa näin laajasti – ortodoksisen kirkon historiallinen kokemus. Kirjassa esitellään ortodoksisuuden vaiheet ekumeenisten kirkolliskokousten ajasta ja Bysantin tuhatvuotisesta perinteestä lähtien aina Itä-Euroopan kirkkojen traagiseen historiaan 1900-luvulla.”
”Pappismunkki Arsenin teos on perusteellinen opas sekä ikonien maailmaan että niiden maalaamiseen. Hän kertoo ikonien vuosituhantisesta historiasta varhaiskristilliseltä ajalta nykypäivään, ikonimaalauksen eri suuntauksista ja suhtautumisesta ikoneihin maailmanhistorian ja uskonriitojen myllerryksessä.”
”Kirjan artikkeleiden kirjoittajat valottavat avioliittoa monelta kannalta. Saamme tietää mitä kanoneissa säädetään ja milloin kirkko alkoi vihkiä jäseniään avioliittoon. Artikkeleissa selostetaan avioliiton edellytyksiä ja ortodoksisen vihkitoimituksen sisältöä.”
Lapin ortodoksinen seurakunta 1.1.1950 – 1980 30 vuotta, juhlakirja
”Arkkimandriitta Panteleimonin romaani Iloitse Karjalan maa on kuvaus vuodesta, joka kuuluu historian ristiriitaisimpiin. Ajanjakso vuoden 1913 keväästä alkukesään 1914 oli käännekohta, jolloin taistelu Karjalasta ja karjalaisten sieluista kärjistyi äärimmilleen. Etsittiin vastausta polttavaksi nousseeseen kysymykseen: Tulisiko ortodoksisten karjalaisten kuulua Venäjän yhteyteen, johon he kirkon ja uskonnon kautta olivat jo vuosisatoja kuuluneet, vai Suomen yhteyteen, johon he kielellisesti ja kansallisesti olivat aina kuuluneet?”
Arkkimandriitta, isä Johannes (Charles E. Eko) sau Ortodoksinen Lähetys ry:ltä kutsun Kenian ortodoksisen kirkon lähetystyöhön opettajaksi Länsi-Keniassa Gimengwan kylässä juuri valmistuneeseen peruskouluun vuonna 1979. – – – Isä Johannes kertoo henkilöistä, tapahtumista, afrikkalaisesta kulttuurista, kehitysyhteistyöstä, omasta elämästään ja siihen vaikuttaneista tekijöistä.”
”Irja Nikkanen (1920-2008) oli pikkutytöstä asti voimakastahtoinen ja tarmokas. Hänellä oli myös herkkä oikeudenmukaisuuden taju. Tästä Ilomantsissa syntyneestä luonnonystävästä tuli vuosien mittaan nelilapsisen perheen äiti ja ortodoksisen kirkon monipuolinen vaikuttaja. Sen lisäksi, että hän käynnisti jättimäisen Filokalian suomennoshankkeen, hän perusti Valamon ystävät ry:n, toimi ortodoksisen kirjallisuuden julkaisijana, toimittajana, kääntäjänä sekä tv-elokuvien käsikirjoittajana.”
”Käspaikka on karjalaisten monikäyttöinen taidokkaasti kudottu liina, joka on mukana elämän tärkeissä hetkissä syntymästä kuolemaan asti. Käspaikat periytyvät sukuaarteina, ja matkan varrella niihin kirjautuvat niin historian tapahtumat, elämäntavat kuin yksittäiset elämäntarinat. Käspaikka – muistiliina esittelee käspaikan tuhansien vuosien taakse ulottuvaa historiaa, käyttöä, malleja ja tekniikoita monipuolisesti ja ennennäkemättömän upein kuvin, jotka sopivat käsityömalleiksikin.
Runokirja. Teemoina pohjoinen, kolttasaamelaiset ja ortodoksisuus.
”Kirjan tekijä – Matti Sverloff – on syntynyt Suenjelissa kolttaheimon eläessä vielä ikimuistoisilla sukualueillaan. Heimonsa pitkäaikaisena luottamusmiehenä Matti Sverloff on käynyt taistelua kolttasaamelaisten oikeuksista ja elinolosuhteista heidän nykyisillä asuinalueillaan Inarin Lapissa. – – – Tämän teoksen myötä lukijalle avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua kolttasaamelaisten elämään, kulttuuriin ja perinteisiin sisältä päin – todellisen asiantuntijan, maisema- ja luonto-oppaan avulla.”

Lukemisen ja oppimisen iloa lainaajille!

Palaa ajankohtaista -sivulle