Lapin ja Karjalan valistajien yhteinen juhla

5.11.2021

Rauno Pietarinen

Kirkkoomme perustettiin 1950-luvulla juhla Karjalan valistajille. Juhlaa vietetään nk. pyhäinpäivän aikaan marraskuun alkupuolella. Karjalan luostareiden saatua uuden elämän Neuvostoliiton jälkeisellä Vanäjällä, on moni suomalainenkin vieraillut niissä ja saanut lähemmän tunnun Karjalan pyhiin. Konevitsan luostarista tuli suomalaisten mielipaikka ja sinne vietiinkin paljon aineellista apua täältä. Syvärin pyhä Aleksanteri tuli tutuksi paitsi siellä vieraileille pyhiinvaeltajille niin myös uuden Aleksanteria käsittelevän tutkimuksen kautta.

Petsamon pyhän Trifonin sisällyttäminen Karjalan valistajien joukkoon on kuitenkin virhe. Hän toimi kaukana pohjoisessa ja korkeintaan kulki Karjalan halki matkoillaan. Asia on tarpeen oikaista, koska Lapin ortodoksit, kolttasaamelaiset erityisesti, ansaitsevat omien pyhiensä juhlan. Pohjois-Lapissa 1960-luvulta lähtien elokuussa vietetty nk. Kirkkojuhla on sittemmin saanut nimekseen p.Trifonin pyhiinvaellus. Juhlaa on Lapin seurakunnan toimesta viime vuosina viety kohti Lapin pyhien juhlaa, jossa muistellaan myös pyhää Teodorit Kuolalaista sekä Petsamon marttyyreja. Heidän joukossaan ovat myös uus-marttyyrit toisen maailmansodan ajalta, toivottavasti pian myös isä Paisi.

Karjalan valistajien juhlalle laadittiin aikoinaan jumalanpalvelustekstit suomeksi ja ne käännettiin myös kirkkoslaaviksi, mitä käännöstä on käytetty ainakin Viipurissa. Lapin pyhien tekstitkin ovat jo pääosin olemassa ja ne kuvaavat mm. kolttakansan evakkotaivalta ja pyhän Trifonin apua omille hengellisille lapsilleen. Juhlan ikoni on työn alla ja näin Lapin pyhien juhla, sobor slaaviksi ja synaksis kreikaksi, on syntymässä. Jokainen paikallinen juhla on aina myös koko kirkon juhla. Sen takia voi vain toivoa, että jatkossakin pyhiinvaeltajat Suomesta ja muualta tulisivat Sevettijärvelle, Ivaloon, Keväjärvelle ja Nellimiin ylistämään Jumalaa, joka on niin ihmeellinen pyhissänsä!

Palaa papin palsta -sivulle