Ehyt kirkko
Kirkkomme hengellinen ymmärrys ei salli erottaa hallintoa kirkon muusta elämästä. Terveellä kirkolla on terve hallinto ja päinvastoin. Talousarvion laatiminen ja siitä päättäminen esimerkiksi edellyttävät myös teologista osaamista ja hengellistä arvointikykyä. Nämä ovat Jumalan kansan ominaisuuksia ehyessä kirkossa, eivät millään tavalla papiston yksinoikeuksia.
Kirkkomme on tekemässä hallinnonuudistusta, jota on valmisteltu vuosia. Sitä on kehuttu etukäteen ja siihen on käytetty paljon resursseja. Samaan aikaan kirkon hallinnon eri tasoilla on ilmennyt asioita, jotka eivät ole ainakaan parantaneet jäsenten luottamusta järjestelmään. Oikeusjuttuja on hävitty ja korvauksia maksettu.
Osa hallinnosta on halvaantunut. Yksikään hiippakunta ei kerro nettisivuilla hiippakuntaneuvostonsa toiminnasta. Sekä laki, että kirkkojärjestys edellyttävät hiippakuntaneuvostoja. Jos ne toimivat, miksi pöytäkirjoja ei löydy mistään? Sitä paitsi Helsingin hiippakunnalla ei ole edes nettisivuja.
Ulkoministeri Haaviston tutkinnassa moni Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista näki tapahtumaketjun ongelmaksi virkamiehet, joiden olisi tullut kertoa ministerille, ettei näin saa toimia. Kirkon palvelukeskuksessa on juristi, jonka tehtävänä on huolehtia, että lakia noudatetaan.
Yle uutisoi 10.12.2020, että luterilaisen kirkon kirkkolakia ollaan muuttamassa nopealla aikataululla, koska nykyisellään se ei mahdollista mm. kirkkovaltuustojen etä-kokouksia. Meidän kirkostamme uutisessa sanotaan näin:
”Hallitusneuvos Hanna Kiiskinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että myös ortodoksisen kirkossa toimielinten jäsenten on lain mukaan oltava kokouksessa läsnä.
– Se tarkoittaa, että heidän on oltava fyysisesti läsnä. Sähköinen kokous ei ole mahdollinen, kertoo Kiiskinen.
Ortodoksinen kirkko ei Kiiskisen mukaan ole ainakaan vielä tehnyt esitystä lain muuttamisesta.”
Ymmärtääkseni paitsi kirkolliskokous, myös kirkollishallitus on kokoontunut etänä, samoin piispainkokous ja monien seurakuntien valtuustot. Puhelin- ja sähköpostikokouksia on pidetty jo ennen korona-aikaa, ei tosin kirkolliskokousta. Onko siis Opetus- ja kulttuuriministeriössä eri käsitys laista ortodoksisesta kirkosta (10.11.2006/985) kuin kirkkomme keskeisillä virkamiehillä ja johdolla?
Hiljattain on ollut tapauksia, joissa kirkkomme piirissä on ajatelu ortodoksien omien, kanonisten säädösten olevan maallisten lakien yläpuolella. Kanonien tarkoitus on säilyttää kirkko rakkauden yhteisönä. Maallisten lakien taustalla Euroopassa on myös kristillisiä arvoja. Maalliset lait ovat melko selkeitä ja monessa tapauksessa asettavat minimivelvoitteet. Ne ovat hyvää tarkoittavia. Kanonit on tarkoitettu ylevämpään käyttöön, Jumalan valtakunnan ihanteiden toteuttamiseen. Siksi on surullista, että kun ei noudateta valtion lakia, vedotaan kanoneihin, joiden henki edellyttäisi niin paljon enemmän.
Kirkon jäsenillä ja työntekijöillä on oikeus kuulla, onko kirkollishallitus toiminut lain mukaisesti kirkolliskokouksen ja omien kokoustensa muodosta päättäessään ja kuinka seurakuntia on ohjeistettu etä-kokousten osalta. Vain avoin, työntekijöitään hyvin kohteleva ja lakeja noudattava kirkko voi olla hengellisesti elävä Jumalan valtakunnan ikoni maailmassa.
Array